Arkikielestä politiikan tutkimukseen

 Arkikielestä politiikan tutkimukseen
Ensimmäinen osa
Real Player Media Player (8.05 min)
Toinen osa
Real Player Media Player (10.16 min)

Politiikka - kansainvälinen politiikka - valta - hallinto - valtio
Rakkaus, viha ja - politiikka: klassisia ongelmia
Politiikka: sopimusta vai riitelyä?
Epävarmuutta, jännitteitä, ongelmia
Käytännöllinen tiede
Politiikan valovoimaisin tulkki:
professori Nousiainen, kirjailija Linna vai presidentti Kekkonen?
Politiikka - kameleonttimainen ilmiö

Politiikka - kansainvälinen politiikka - valta - hallinto - valtio

On ilmeistä, että sellaiset käsitteet kuten 'politiikka', 'kansainvälinen politiikka', 'valta', 'hallinto' ja 'valtio' kuuluvat politiikan ilmiön ja näin yleisen valtio-opin tutkimuskohteen piiriin. Nämä käsitteet ja termit ovat kuitenkin monimielisiä ja ne merkitsevät eri poliitikkojen, journalistien tai tutkijoiden puheissa eri asioita. Politiikan tutkimuksen perustermit tai tutkimuskohde eivät ole yksikäsitteisiä ja yhdellä eksaktilla tavalla määriteltävissä.

Yleisen valtio-opin johdantokurssille osallistuneiden nuorten mietelmät ja kielikuvat siitä, mitä politiikka oikeastaan on, ovat tässä suhteessa kuvaavia:

Kuvion erilaiset ja ristiriitaiset ajatelmat ja määritykset osoittavat hyvin, kuinka vellovaa politiikkakeskustelu on. Jotkut korostavat politiikan ilmiön harkinnanvaraisuutta, sopimuksellisuutta ja rauhallisuutta, jotkut taas pitävät sitä taisteluna. Mediayhteiskunnassa politiikka määrittyy usein likaisena pelinä tai välttämättönä pahana, kun taas idealistisina aikakausina politiikka voi olla kansalaishyve ja maailmanparantamisen mahdollisuus. Myös politiikan toimijat voivat vaihdella: joskus vain valtion instituutiot hoitavat yhteisiä asioita; radikaalifeministit taas uskovat vain henkilökohtaisten tekojen ja tasa-arvon merkitykseen maailman muuttamisessa. Voidaan perustellen esittää määritelmiä, jotka lyövät toisiaan korville. Politiikan tutkijoidenkin keskuudessa uskotaan hyvin erilaisiin politiikan määrityksiin. Kansalaiskeskustelusta poiketen tutkijat ovat kuitenkin tietoisia omista perinteistään ja perspektiiveistään politiikkaan.(Berndtson 1991,17-23.)

Sisällysluetteloon