Stockmannin tavaratalo
Kaukokatseista kilpailua seurasi monivaiheinen toteutus
Stockmannin talo rakennettiin vuosina 1915-16 järjestetyn arkkitehtikilpailun
perusteella. Kilpailun voittivat Walter ja Ivar Thomé ja Urho Åberg, toinen palkinto
annettiin Sigurd Frosteruksen ehdotukselle "City 1926" ja kolmas Eliel Saariselle.
Rakennuksen suunnittelutehtävä uskottiin Frosterukselle. Kilpailu koski tavarataloksi
suunniteltua nelikerroksista rakennusta Aleksanterinkadun ja vast'ikään korttelirakenteeseen
puhkaistun Hakasalmenkadun risteykseen. Tarkoituksena oli, että rakennuksen voisi
myöhemmin laajentaa koko korttelin suuruiseksi, mikäli suhdanteet sallisivat.
Pohjoisesplanadin basaarirakennus avattiin vuonna 1921, sen viereinen nelikerroksinen
"City-rakennus" (Kuva 54) vuonna 1926. Koko Heikinkadun (nyk. Mannerheimintie)
ja Aleksanterinkadun käsittävä 8-kerroksinen rakennus valmistui vuonna 1930. Koko
14 vuoden mittaisen suunnitteluprosessin ajan Frosterus seurasi uskollisesti alkuperäisen
kilpailuehdotuksensa arkkitehtuuria muuttamatta sitä esimerkiksi nousevan funktionalismin
mukaiseksi. Vaikka rakennuksen arkkitehtuuri saattoi joidenkin näkemysten mukaan
olla jo vanhentunutta, piti Frosterus tärkeänä alkuperäisen rationalismin ajattoman
muodon loppuunsaattamista.
Koko Stockmannin kortteli on rakennettu valmiiksi vähitellen. Korttelin vanhin
rakennus on Argoksen
talo (Kuva 30) (Grahn, Hedman ja Wasastjerna/John Settergren, 1897,
Mannerheimintie 1).  Valmistuessaan
tiilirakenteinen uusrenessanssirakennus oli kaksiulotteisine julkisivuineen
ja koristeettomine ikkunanpielineen hyvin moderni. Rakennuksessa käytettiin
ensimmäistä kertaa Helsingissä aitoa kalkkikivimateriaalia. Talon arkkitehtuurissa
on paljon yhtäläisyyksiä Tukholmassa sijaitsevan, arkkitehti Isak Gustaf Clasonin
suunnitteleman Bünsowin talon kanssa (1886-88, Strandvägen 29-33), työskentelihän
Argoksen suunnittelija Settergren ennen Suomeen siirtymistään Clasonin toimistossa.
1920-luvun suunnitelmissa Frosterus hahmotteli korttelin tähän nurkkaan 17-kerroksista
tornia, joka ei kuitenkaan toteutunut. Korttelin viimeisimmän kerrostuman muodostaa
Kristian Gullichsenin, Erkki Kairamon ja Timo Vormalan suunnittelema, vuonna
1989 valmistunut laajennus
Pohjoisesplanadin kulmassa (Kuva 32)(arkkitehtuurikilpailu 1983-84).
Laajennuksen Keskuskadun (Hakasalmenkatu nimettiin vuonna 1928 Keskuskaduksi)
puoleinen lasitiilijulkisivu jatkaa Frosteruksen tiilijulkisivun rytmiä ja linjoja.
Uudisrakennus päättyy Esplanadin puolella vapaan konstruktivistiseen sommitelmaan.
1980-luvun laajennuksen yhteydessä Argoksen talon sisäosa purettiin ja rakennettiin
uudestaan, alkuperäisestä rakennuksesta säilyi ainoastaan julkisivu.
|
