Vakuutusyhtiö Pohjolan talo
Suomalaisuus arkkitehtuurissa
Svekomaanien pitäessä Engelistä periytynyttä klassismia omia perinteitään heijastavana
arkkitehtuurina, sai fennomaniaan yhdistynyt rakennuskulttuuri siitä selkeästi
erottuvan muodon. Suomenmielisen kansallisromantiikan päätyöksi Helsingissä
muodostui Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema
palovakuutusyhtiö Pohjolan talo (1899-1901, Aleksanterinkatu 44). Vakuutusyhtiö
Pohjolan perustaminen oli suomenkielisen taloudellisen toiminnan viriämisen
merkkipaalu, eikä rakennuksen arkkitehtuuri jäänyt siitä merkittävyydessään
jälkeen.
Vakuutusyhtiö Pohjolan liiketalon arkkitehtuurikilpailu järjestettiin vuonna
1899. Kilpailuohjelmassa määrättiin rakennuksen julkisivu toteutettavaksi graniitista
tai muusta kotimaisesta kivilajista. Ines ja E.A. Törnvall saivat palkitun ehdotuksensa
pohjalta laatia rakennuksen pohjaratkaisun, arkkitehtien Gesellius, Lindgren
ja Saarinen julkisivuja pidettiin erityisen viehättävinä. Kolmikon ehdotukselle
annettiin kunniamaininta, ja he vastasivat julkisivun suunnittelusta. Rakennus
käsitti sekä liike-, toimisto- että asuintiloja. Talosta tuli ajanmukainen:
rakenteissa käytettiin paljon rautaa, ja talo varustettiin omalla sähkökeskuksella
ja hissillä. Luonnonkivinen julkisivu, jossa sovellettiin kansallisaiheista
arkkitehtuuridekoraatiota oli ennennäkemätön. Rakennuksen valmistuttua se pysäyttikin
sankoin joukoin ohikulkijoita ihastelemaan ja arviomaan uudenlaisen koristelun
sisältöä.
Rakennuksen julkisivumateriaaliksi valittiin uusi, graniittia helpommin työstettävä
vuolukivi. Materiaalia käsiteltiin muurimaisena rakenteena eikä osana klassista
perinnettä kuten Yhdyspankissa. Pohjolassa ohitettiin Engel ja muu renessanssin
jälkeinen arkkitehtuuri, ja palattiin esiklassiseen, romaanisen tai varhaisrenessanssin
korttelimaisen palatsirakennuksen muotoon. Vaikka Pohjolan talon oli tyyliltään
arkaainen, oli arkkitehtuurin välittämä viesti kuitenkin nykyaikainen. Tyylivalinta
kertoi, kuinka nykypäivä tulkitsi omaa historiaansa. Pohjolan talon arkkitehtuuri
olikin sekoitus monenlaisia vaikutteita; siinä näkyvät kareliaaninen taustavire,
nuorekas ja kansainvälinen l'Art Nouveau -tyyli sekä uusimman ruotsalaisen arkkitehtuurin
kautta etäisenä kaikuna moderni yhdysvaltalainen luonnonkiviarkkitehtuuri. Amerikkalainen
Henry Hobson Richardson sovelsi samoja tyylillisiä lähtökohtia Yhdysvalloissa
jo 1880-luvulla.
Linkit:
Henry Hobson Richardson
|