Nikolainkirkko
Senaatintoria hallitsee sen pohjoislaidalla sijaitseva Suurkirkko, Nikolainkirkko
(1830-52). Yliopiston ja Senaatin rakennuspari rajaa eleettömästi toria, ohjaten
katsetta kohti kirkkoa - tilan arkkitehtonista dominanttia. Korkealle kallion
ja kryptan päälle rakennettu kirkko piirtyy esiin selkeästi vapaata taivasta vasten,
samalla kirkkoterassilta avautuu laaja merellinen luonnonmaisema. Monumentaalisen
pelkistetty kirkko on kivetyn peruspinnan keskellä vapaasti joka puolelta tarkasteltava
kolmiulotteinen rakennuskappale. Tilallinen riippumattomuus tekee siitä arvokkaan,
kortteleihin ja katuihin rajautuvien rakennusten keskellä.
Suurkirkko on ristikirkko, jonka neljä ristivartta päättyvät vapaasti seisovaan
korinttilaisen järjestelmän temppelipäätyyn. Runkohuoneen seinien ulkojäsentely
käsittää pilarit, palkiston ja räystäslistan, ja sen päälle asettuvan luonnonkivisen
attikakerroksen. Kirkon keskusneliötä kattavan altaaniparvekkeen keskeltä nousee
pyörötemppeliä muistuttava hoikka torni kupoleineen.
Kirkon nykymuoto on historiallisesti kerrostunut. Alkuperäisen runkohuoneen
keltainen, ympäröivien empire-rakennusten linjaan sulautuva väritys vaihtui jo
varhain vaaleaan julkisivuun. Rakennuksen korutonta yleisilmettä rikastuttivat
Engelin kuoleman jälkeen siihen lisätyt nurkkatornit ja päätykolmioiden apostoli-aiheinen
sinkkiveistoskoristelu (Kuva 9). Samaan vaiheeseen liittyy myös kirkkoterassin sivupaviljonkien
rakentaminen; näihin sijoitettiin kappeli ja kirkon lyömäkellot. Paviljonkien
välistä Senaatintorille laskeutuu monumentaalinen luonnonkiviportaikko. Engel
suunnitteli itse vastentahtoisesti portaat muutamaa vuotta ennen kuolemaansa.
Niiden tieltä purettiin varhaisempi, luonnonkivimuuriin sovitettu päävartiorakennus.
Kirkon asema muuttui uudessa tilanteessa suoraviivaisen barokkimaiseksi, tilaa
yksiselitteisesti hallitsevaksi.
Monumentaaliportaita edeltävä tilanne on kuitenkin löydettävissä myöhäisemmin
palautettuna. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema ja päävartion muotoa seuraava
Snellmanninkadun postitalo (Kuva 22) luo kuvan Senaatintorin alkuperäisestä tilamuodosta.
Alkuperäinen kokonaisuus, jossa tilallinen ja visuaalinen muoto erottuvat toisistaan
on tässä tapauksessa säilynyt. Tämä jalustamuurin ja sen ylle kohoavan temppelin
muodostama kokonaisuus näyttää muodostaneen eräänlaisen tilajäsentelyn tyyppimallin
Helsingissä. Mallia seuraa esimerkiksi ortodoksinen Uspenskin
katedraali (A. M. Gornostajev, 1868) (Kuva 10).
Linkkejä:
Wredow
ja Schiewelbein, Tuomiokirkon apostoliveistokset (Helsingin kaupungin taidemuseon
kotisivut)
Eugen
Hoffers, kuva 1860-luvulta Helsingin keskustasta (kaupunkikruunu) (Helsingin
kaupunginmuseon kotisivut)
|