Selim A. Lindqvist (1867-1939)

Selim A. Lindqvistin arkkitehdintyössä kiteytyvät tärkeät varhaismodernismin ilmiöt Suomessa. 1800-1900 -lukujen vaihteessa, aikana jolloin insinöörin ja arkkitehdin roolit suunnittelussa olivat vielä selkeästi erikoistuneet, pyrki Lindqvist luomaan rakennuksistaan synteesejä teknisestä ja rakennustaiteellisesta suunnittelusta. Arkkitehdintyö laajeni käsittämään puhtaan julkisivusuunnittelun lisäksi myös toiminnallisen ja rakenteellisen muodonannon.

Juuri valmistunut arkkitehti Lindqvist suunnitteli ensimmäisen merkittävän liiketalonsa Helsinkiin vain 21-vuotiaana vuonna 1888 (1888, Merkuriuksen liiketalo, Pohjoisesplanadi 33). Kokeelliset ratkaisut, rohkea teräksen ja lasin käyttö, tekivät rakennuksesta ja suunnittelijasta huomatun. Alusta alkaen hän työskenteli yhdessä konstruktööri Elia Heikelin kanssa. Polyteknillisen opiston opintojaan Lindqvist täydensi työskentelemällä Berliinissä ja Venäjällä 1890-luvulla. Yksityisarkkitehtina Lindqvist oli erittäin tuottelias suunnitellen lukuisia asuin- ja liikerakennuksia, huviloita, tehtaita, teollisuushalleja sekä julkisia rakennuksia. Suomalaisuusaate jäi Lindqvistille vieraaksi, hänen työnsä juuret löytyvät kansainvälisen modernismin lähteiltä. Laaja-alaisessa työssään hän yhdisti rakennustaiteilijan, insinöörin, liikemiehen ja kunnallispoliitikon roolit.