Taidehistoriallinen sanasto
Sanasto perustuu Turun yliopiston taidehistorian opetuksessa käytettäviin luento- ja opintomonisteisiin sekä Helsingin yliopiston taidehistorian terminologia-opintomonisteeseen.
Kirkkoarkkitehtuuriin liittyvää sanastoa
KIRKKOTYYPIT
A) PITKÄKIRKKO
Pohjaltaan suorakaiteen muotoista kirkkorakennusta kutsutaan pitkäkirkoksi. Sen pääosat ovat runkohuone ja kuori. Pitkäkirkkoon liittyy yleensä yksi tai useampia torneja. Pitkäkirkon perustyypistä on neljä muunnelmaa.
1) Basilika
Alkuaan basilika oli antiikin roomalaisten käyttämä hallintorakennusten ja kauppahallien perusmalli. Kristityt omaksuivat basilikan omien kirkkorakennustensa rakennustyypiksi myöhäisantiikissa. Basilika on yleensä kolmi- tai viisilaivainen pitkäkirkko, jossa keskilaiva nousee sivulaivoja korkeammalle. Keskilaivaan tulee valoa sivulaivojen yläpuolella olevan klerestoriokerroksen ikkunoista.
Varhaiskristillisen basilikan tärkeimmät osat ovat:
- keskilaiva; pitkänomainen pylväshalli, jossa on tasainen puukatto tai avoimet kattotuolit
- sivulaivat, joita on kaksi tai neljä ja jotka ovat päälaivaa matalammat
- poikkilaiva eli transepti
- klerestorio; ikkunallinen seinä pylväiden ja sivulaivojen yläpuolella
- apsis eli apsidi; puolipyöreä kuorin pääty, jossa sijaitsee alttari
Basilikaan saattaa myös liittyä pylväiden ympäröimä esipiha, atriumpiha, jonka keskellä sijaitsee kaivo sekä narthex; poikittainen esihalli kirkon länsipäädyssä.
2) Hallikirkko
Hallikirkko on monilaivainen pitkäkirkko, jonka keskilaiva on yhtä korkea tai vain hieman korkeampi kuin sivulaivat. Laivoilla on yhteinen ulkokatto, ja valoa saadaan vain sivulaivojen ikkunoista.
3) Salikirkko
Salikirkko on yksilaivainen pitkäkirkko.
4) Ristin muotoiset pitkäkirkot
Ns. latinalaisen ristin muotoinen pitkäkirkko oli vallitseva kirkkotyyppi Länsi-Euroopassa keskiajalla. Ristikirkolla tarkoitetaan pohjaltaan ristinmuotoista kirkkorakennusta, jossa joko kaikki ristivarret ovat suunnilleen yhtä pitkiä tai yksi selvästi muita pidempi.
B) KESKEISKIRKKO
Keskeiskirkko on symmetrinen kirkkorakennus. Se on pohjakaavaltaan joko pyöreä, monikulmainen, neliö tai tasavartinen risti, ns. kreikkalainen risti. Keskeiskirkon keskiosassa on tavallisesti kupolikatto.
MUUTA KIRKKOARKKITEHTUURITERMISTÖÄ
Apsis (apsidi)
Alttarikomero, joka sijaitsee itäpäädyssä alttarin takana. Apsis on kupolikaton kattama, pohjaltaan puolipyöreä tai monikulmainen seinäsyvennys. Ulkoapäin apsis näkyy ulkonemana. Joskus apsiksia on myös poikkilaivoissa.
Arkadi
Kaari, joka lepää kahden pylvään tai pilarin varassa tai sarja pylväiden ja pilarien kannattamia holvikaaria. Kirkon sisällä arkadikaarisarja yhdistää pituussuunnassa pylväsrivin.
Fiaali
Solakka, koristeellinen pikkutorni goottilaisen rakennuksen tukipilarin päällä tai ovi- ja ikkunapäätyjen sivuilla.
Holvivaippa
Ruoteiden väliin jäävä kaarikolmion muotoinen pinta.
Kattoratsastaja
Torni, joka sijaitsee katon harjalla, usein ristikeskuksen päällä.
Kimppupilari
Kimppupilari muodostuu tavallisesti nelikulmaisen ytimen ympärille ryhmitellyistä nihdeistä.
Klerestorio
Basilikan keskilaivan seinien yläosa, joka ulottuu sivulaivojen yläpuolelle ja jonka ikkunoista tulee valoa keskilaivaan.
Krypta
Kirkon alttarin alla sijaitseva tavallisesti holvattu hautakammio, joka usein nostaa kuorin lattiaa muutaman askelman verran. Kryptaan mennään sisään keskilaivasta.
Kuori
Kuori on kirkon arvokkain osa, jossa sijaitsevat alttari ja mm. kuorituolit. Kuori on usein keskilaivan itäpään jatke ristikeskuksen takana. Kuorinpääte voi olla puolipyöreä, suora tai monikulmainen. Sivu- tai poikkilaivan päässä sijaitsevia kuoreja (kappeleita) kutsutaan sivukuoriksi. Sivukuoreiksi voidaan kutsua myös yleisesti kaikkia kuorissa sijaitsevia kappeleita (ei siis vain sivulaivan päätteitä).
Kuoriaita
Kuoriaita erottaa keskiaikaisessa kirkossa kuorin runkohuoneesta. Koristeellinen kuoriaita voi olla kiveä, puuta tai metallia.
Kuorikäytävä (ambulatorio)
Puolipyöreä tai monikulmainen kirkkolaiva, joka sivulaivojen jatkeena kiertää pääalttarin kirkon itäpäädyssä tai apsiksessa. Kuorikäytävään liittyy usein kappelikehä.
Laiva
Pylväiden tai pilareiden erottama pitkänomainen osa kirkon sisätiloissa. Itä- länsisuunnassa laivoja on tavallisesti kolme tai viisi; päälaiva eli keskilaiva ja yksi tai kaksi sivulaivaa päälaivan kummallakin puolella.
Lakikivi
Holvin laessa ruoteiden yhtymäkohdassa oleva pyöreä tai kulmikas kivi tai tiili.
Nihti
Solakka puoli- tai kolme-neljäsosapylväs, joka on kiinni seinässä tai osa kimppupilaria. Nihti jatkaa ruodetta maahan asti ja vahvistaa siten holvin rakennetta.
Nissi
Avoin puolipyöreä tai monikulmainen seinäsyvennys, seinäkomero, joka tehtiin usein veistoksia varten tai muurin keventämiseksi.
Pendentiivikupoli (riippukupoli)
Kupoli, joka rakennetaan pendentiiviä eli holvikolmiota käyttäen. Pendentiivi välittää siirtymisen neliömäisestä tai monikulmaisesta tilasta pyöreään kupoliin.
Ristiholvi
Ristiholvi muodostuu kahdesta toisiaan leikkaavasta tynnyriholvista.
Ristikeskus
Yleensä neliömäinen tai suorakulmainen tila kirkkotilan keski- ja poikkileikkauskohdassa, kuorin ja kirkkosalin välissä. Ristikeskuksen päällä on usein muuta kattoa korkeampi holvi, romaanisissa kirkoissa torni ja goottilaisissa kattoratsastaja.
Ristivarsi
Latinalaisen ristin muotoisissa kirkoissa pitkittäislaivojen ohi jatkuvat poikkilaivan osat. Tasavartisissa ristikirkoissa kaikki neljä sakaraa ovat ristivarsia.
Runkohuone
Pitkäkirkon suorakulmainen päätila, jonka pylväs- tai pilaririvit jakavat laivoihin. Runkohuone ulottuu ristikeskukseen tai kuoriin saakka.
Ruode
Kaari, joka jakaa ja vahvistaa ruodeholvin holvipintaa toimien holvin tukirakenteena. Myös tavallisen ristiholvin saumakohdissa voi olla ruoteita.
Ruodeholvi
Ristiholvin korotettu muunnos, jossa ruoteet kohottavat holvin lakipisteen vyökaaren yläpuolelle.
Ruusuikkuna
Verkkomaisesti koristeltu pyöreä päätyikkuna.
Sidottu järjestelmä
Pohja-alan jako travéisiin siten, että yhtä keskilaivan travéeta vastaa kaksi sivulaivassa.
Tambuuri
Sylinterimäinen tai monisivuinen kupolin kaula, jonka ikkunoista tila saa valoa.
Transepti (poikkilaiva)
Ristinmuotoisen kirkon lyhyempi ristivarsi, joka sijaitsee poikittain runkohuoneen ja kuorin välillä ristikeskuksessa.
Travee (sarjanne)
Yhden vyökaariparin välinen holviyksikkö.
Tromppi (nurkkakomero)
Holvattu kaari tai kaarien sarja, joka välittää suorakulmaisen muurin nurkkauksessa siirtymisen neliömäisestä tai monikulmaisesta tilasta pyöreään kupoliin.
Tukikaari
Tukikaari siirtää goottilaisessa kirkossa keskilaivan holvien paineen sivulaivojen kattojen yli ulkoseinän tukipilareihin.
Tukipilari
Tukipilarin tehtävä on vahvistaa muuria tai seinän ulkopintaa ja ottaa vastaan muuriin kattoholvista kohdistuva sivupaine. Goottilaisessa kirkossa tukipilarit ja tukikaaret muodostavat rakennuksen ulkopuolella selvästi näkyvän tukijärjestelmän.
Tynnyriholvi
Kahden yhdensuuntaisen sivumuurin kannattama, poikkileikkaukseltaan pyörö- tai suippokaaren muotoinen jatkuva holvi.
Tähtiholvi
Ruodeholvimuoto, jonka laki muodostaa tähtikuvion.
Westwerk (länsikkö)
Kirkon lännenpuoleinen sisäänkäynti. Länsikkö on liitetty basilikaan itsenäisenä rakennusyksikkönä. Siinä on kaksi tornia ja kaksikerroksinen keskiosa, leveä keskitorni. Länsikkö on tavallinen varsinkin romaanisissa kirkoissa.
Vimpergi
Goottilaistyylisen oven tai ikkunan kolmionmuotoinen ruusustolla koristettu korupääty.
Viuhkaholvi
Ruodeholvimuoto, jossa pylväiden päistä lähtevät ruoteet muodostavat säteittäisiä viuhkamaisia kuviota.
Vyökaari (transversaalikaari)
Basilikatyyppisissä kirkoissa keskilaivan holveja kannattava, laivan seinästä seinään tai pilarista toiseen ulottuva kaari.