Adobe Connect (AC)
Adobe Connect:in käyttötapoja opetuksessa
Yksisuuntainen Adobe Connect -opetus
Vuorovaikutteinen Adobe Connect -opetus
Tallenteita vai suoria tilaisuuksia - pakollista vai vapaaehtoista?
Adobe Connectia voidaan
- käyttää samanaikaiseen ja vuorovaikutteiseen verkkotyöskentelyyn.
- hyödyntää tallenteiden tekemiseen, joita opiskelija voi seurata itselle sopivana ajankohtana.
Esimerkkejä lukuvuoden 2007-08 opetuskokemuksista Adobe Connectissa
- yksikin reaaliaikainen Adobe Connect -tilaisuus verkkokurssin aikana vilkastutti ei-reaaliaikaista osallistumista kurssilla
- verkko-opinnoissa opettajan tapaaminen verkossa on tuo opettajan lähemmäs opiskelijaa ja voimauttaa opiskelu
- yhteistyöoppilaitosten opintoryhmille pidetyissä Adobe Connect -istunnoissa vuorovaikutusmahdollisuudet lisääntyivät selvästi verrattuna aiempaan puhelinvälitteiseen opetukseen
- aineopintojen seminaaritöitä käsiteltiin suullisesti 6-10 hengen seminaariryhminä. Tämä tapa oli opettajan mukaan vähemmän työläs ja vivahteikkaampi kuin aiempien vuosien opponointityöskentely tekstipohjaisesti ja ei-reaaliaikaisesti
- reaaliaikaisen Adobe Connect -luennon tallenne toi joustoa opiskelijoiden aikatauluihin
- 1,5 tunnin kesto istunnolle koettiin sopivaksi enimmäispituudeksi
- jos kyseessä on luento, osallistujia aktivoivia (pieniäkin) hetkiä on hyvä sijoittaa 10-20 minuutin välein istuntoon.
- opettajat ovat hyödyntäneet AC:tä opiskelijoille vapaaehtoisessa opintojen ohjauksessa.
Yksisuuntainen Adobe Connect -opetus
Opettajan ei tarvitse kiinnittää huomiota siihen, millaisia oheislaitteita opiskelijoilla on.
Yksisuuntaisena opetuksena voidaan toteuttaa esim.
- luento ilman vuorovaikutusta
- taustoitettu tehtävänanto
- yhteispalaute tehtävästä vaikkapa vastausesimerkkien kera ja lisätietojen antamista aihepiiristä.
Opettaja voi näyttää suullisen/videoesityksensä ohessa aineistoja, www-sivuja, videota jne. sekä soittaa musiikkia tai muuta äänitallennetta. Opetus voidaan tehdä myös tallenteeksi, jolloin opiskelija tai ryhmä voi seurata sen haluamanaan ajankohtana.
Jos opetustilanne tallennetaan, on kiinnitettävä huomiota tekijänoikeuksiin.
Vuorovaikutteinen Adobe Connect -opetus
Otettava huomioon, miten osallistujat ovat mukana istunnossa:
1. Yhteistyöoppilaitosten kanssa järjestettävässä opetuksessa opiskelijat osallistuvat istuntoon ryhmänä, jolloin
- opintoryhmällä on 1 tietokone, dataprojektori, kaiuttimet ja chat-mahdollisuus tuutorin kautta
- opintoryhmällä on edellisten lisäksi mikrofoni, joka avataan silloin, kun ryhmälle annetaan puheenvuoro
- ryhmämikrofonin avulla jokainen opiskelija voi tarvittaessa puhua, mutta teknisesti puheenvuorojen äänenlaatu voi vaihdella paljon ja toistamista voidaan tarvita
- tavallinen mikrofoni vaatii puhujan siirtymisen mikrofonin ääreen tai ryhmän puolesta puhuu vain yksi henkilö
- opintoryhmiä voi olla samassa istunnossa yksi tai useita, jolloin vuorovaikutustilanteiden ajankäytössä on huomioitava ryhmien määrä
Vuorovaikutustapoja:
- Opettaja tiedustelee: ”Haluatteko kysyä tai kommentoida jotain tässä välissä? Valitkaa Set Status -valikosta Käsi ylös”. Ryhmän edustaja kysyy asiaa ryhmältä ja valitsee symbolin.
- Hetki aikaa kysymyksille
Opettaja antaa ryhmille tietyn minuuttimäärän aikaa miettiä kysymyksiä tai kommentteja opettajalle. Ryhmien edustajat kirjaavat kysymyksiä/kommentteja chattiin. Aikataulusta riippuen kysymysten määrän voi rajoittaa esim. yhteen kysymykseen per ryhmä. Opettaja vastaa suullisesti. - (Ennakko)tietoja kartoittava kysymys
Opettaja antaa sisältöön liittyvän, (ennakko)tietoa kartoittavan kysymyksen, johon voi antaa myös vastausvaihtoehtoja. Kysymys on näkyvillä esim. Note-työkalussa tai PowerPoint-esityksessä. Tuutori/ryhmän edustaja kirjaa opiskelijoiden vastauksia tai vastausvaihtoehtojen saaman kannatuksen (opiskelijamäärinä) esim. chatteihin. - Omat kokemukset vrt. opetettava sisältö - aktivointitehtävä
Opettaja pyytää opiskelijoita pohtimaan omia kokemuksiaan/tietoja opetettavaan sisältöön liittyen. Miettimisaikaa annetaan tietty minuuttimäärä joko yksilölliseen pohtimiseen tai ryhmässä keskustelemiseen. Vastauksia ei välttämättä kerätä, vaan tehtävän on tarkoitus aktivoida osallistujia. - Sisältötehtävä
Ryhmille annetaan sisällöllinen tehtävä, jonka tekemiseen heillä on aikaa esim. 5-15 minuuttia. Ryhmien edustajat raportoivat lyhyesti, esim. 2 minuutin verran työnsä tuloksia suullisesti tai kirjallisesti chattiin tai muistilapuille (useita Note-työkaluja) - Chat mahdollisia teknisiä ongelmia/työjärjestyshuomioita varten
Jokaisessa istunnon näkymässä on hyvä pitää esillä yleistä chat-työkalua, johon ryhmät voivat raportoida mahdollisista kuuluvuusongelmista tai ehdottaa muutosta työjärjestykseen tms. Esim. luennon aikana opettaja voi sopivissa väleissä vilkaista, onko chattiin tullut viestejä. Varsinaiselle sisällölliselle vuorovaikutukselle on hyvä varata eri työkalut.
2. Opettaja opettaa paikan päällä opintoryhmää, mutta samanaikaisesti opetus välitetään Adobe Connect:in kautta etäosallistujille
- Vuorovaikutustilanteissa on huomioitava sekä lähi- että etäosallistujat.
- Etäosallistujat voivat olla ryhmiä tai yksittäisiä opiskelijoita.
- Opettajan on liikkumisessaan huomioitava etäyhteys – videokuvan ja välittyvän äänen laadun on säilyttävä mielekkäänä etäosallistujille. Jos opettaja haluaa liikkua, hänen tulee varmistaa äänen kuuluvuus etäosallistujille ennakkoon.
- Vuorovaikutustavat voivat olla vastaavia kuin vaihtoehdossa 1), mutta tehtäväohjeet tai kommentointivuorot on annettava sekä lähiryhmälle ja etäosallistujille. Jos lähiryhmälle ei ole ryhmämikrofonia, opettaja toistaa esitetyt puheenvuorot myös etäosallistujille. Etäosallistujien vuorovaikutusyhteys on helpointa järjestää tekstipohjaisesti. Jos halutaan etäosallistujille ääniyhteys, äänen ulostulo on järjestettävä ryhmämikrofonin kautta.
3. Yksittäiset opiskelijat omien koneittensa ääressä eri puolilla maailmaa
Verrattuna yllä kuvattuihin ryhmätilanteisiin, verkko-opinnoissa jokaisella opiskelijoilla on oma kone ja mahdollisuus näkyä tai kuulua istunnossa henkilökohtaisesti. Opiskelijoilta voidaan edellyttää oheislaitteista jotakin seuraavista:
- jokaisella opiskelijalla on oma kone, chat ja kaiutin, vuorovaikutus tapahtuu chatin välityksellä
- jokaisella on edellisten lisäksi mikrofoni
- jokaisella on edellisten lisäksi myös web-kamera.
Vuorovaikutustapoja:
- Agree/Disagree-toiminto
Opettaja tiedustelee nopeasti, mitä mieltä opiskelijat ovat jostakin asiasta samaa mieltä/eri mieltä toiminnolla. Opettaja käy suullisesti asian läpi. - Hetki kysymyksille
Opettaja voi antaa luennon yhteydessä kysely- ja kommentointimahdollisuuden, mutta osallistujien aktiviisuuteen on syytä varautua etukäteen: chattiin voi yhtäkkiä tulla 40 osallistujalta esim. 20 kysymystä ja kommenttia, joihin kaikkiin opettaja ei voi ryhtyä hetkessä vastaamaan. Opettaja voi varoittaa osallistujia ennakkoon, että hän ottaa chat-viesteistä järjestyksessä käsittelyyn niin monta kuin ehtii 5 minuutin aikana ja jättää loput käsittelemättä, tai käsittelee ne myöhemmin esim. verkkokeskustelussa. - Aktivointia Poll-työkalulla
Osallistujien (ennakko)tietoja, käsityksiä, mielipiteitä, kokemuksia tms. voi lyhyesti kysyä monivalintakysymyksellä, jonka voi toteuttaa Poll-työkalulla. Erityisesti arkikäsitysten ja tieteellisten väitteiden välisiä ristiriitoja voidaan tuoda esiin tällä tavoin. Myös aiemmin opittujen tietojen mieleenpalauttamista voi aktivoida kyselyillä. - Nopeaa kertausta
Luennon/aiemmin opiskellun ymmärtämistä opettaja voi kartoittaa pyytämällä vastauksia kysymykseen/pariin kysymykseen. Vastaaminen tapahtuu chateissa, joiden yläpuolella on kysymykset Note-työkaluissa. Toimivia kysymyksiä ovat mm. sellaiset, joiden vastaus on luettelo asioista, esim. ”suuntauksen X keskeisiä tunnusmerkkejä”, ”syitä ilmiölle Y”, tms. Vastausten pituutta on hyvä ohjeistaa, esim. ”kirjaa vain yksi syy kerrallaan”, että kaikki saavat mahdollisuuden vastata eikä yksi nopea tyhjennä koko laaria kerralla. Jos nopeita aktivointitehtäviä on luennon aikana useita ja opiskelijoita paljon, voi opettaja pyytää vain osaa opiskelijoista (esim. sukunimet A-K) vastaamaan tiettyyn kysymykseen. - Soveltavia tehtäviä
a) Opettaja pyytää kirjaamaan käsitellyn teorian sovelluskohteita chattiin. Esitettyjä vastauksia ei välttämättä tarvitse käsitellä suullisesti istunnon aikana. Tarvittaessa opettaja voi kommentoida niitä myöhemmin verkko-oppimisympäristön keskustelualueella.
b) Soveltava tehtävä voi olla myös ratkaistava pähkinä, johon on yksi tai useampi (oikea) vastaus. Opiskelijat vastaavat chattiin, johon on liitetty Q&A -ominaisuus eli chat-viestit näkyvät ensin vain opettajalle. Opettaja voi valita annetuista vastauksista kaikille näytettäviä ja kommentoida niitä suullisesti. - Seminaaritöiden tai harjoitustöiden suullinen käsittely
Opiskelijat tallentavat seminaarityönsä määräpäivään mennessä verkko-oppimisympäristöön (EduWebiin tai Moodleen), minkä jälkeen työt käsitellään suullisesti Adobe Connectissa. Käsiteltävien töiden määrä per istunto riippuu käsittelytavasta ja töiden laajuudesta. Puheenvuorojen jakamisessa noudatetaan selkeää käytäntöä. Esim. opponentti esittää ensimmäisen puheenvuoron ja sen jälkeen muut osallistujat puhuvat järjestyksessä. Ennen töiden suullista käsittelyä kannattaa pitää opetusistunto, jossa opiskelijoiden omalla suullisella työskentelyllä ei ole sisällöllisesti yhtä merkittävä rooli. Tuolloin opiskelijat voivat harjoitella ympäristössä toimimista.
4. Opiskelijoita on mukana sekä ryhminä että yksittäisinä opiskelijoina
Voidaan soveltaa yllä esitettyjä vuorovaikutustapoja.
Tallenteita vai suoria tilaisuuksia – pakollista vai vapaaehtoista?
Adobe connect –istunnot voivat olla suoria, ei-tallennettavia tilaisuuksia tai niistä voidaan tehdä tallenteita, jotka opiskelijat voivat kuunnella ja katsella myöhemmin tai joihin he voivat palata uudelleen opintojakson edetessä.
Aikuisopiskelijat pitävät ja arvostavat joustoa, mutta luentotilaisuutta valmistellleelle opettajalle ei aina ole rohkaisevaa todeta, että opiskelijat seuraavatkin luentoa vasta myöhemmin tallenteesta osallistumatta suoraan ja vuorovaikutteiseen verkkoluentotilaisuuteen.
Opettajan kannattaakin yhdessä opintojen suunnittelijan kanssa pohtia opintojakson pedagoginen rakenne ja luentojen toteutustapa suhteessa muuhun opinnoissa tapahtuviin työskentelytapoihin ja oppimiseen. Näin AC-luennot linkittyvät kiinteäksi osaksi opintojaksoa ja osallistuminen suoriin luentoihin tuntuu ensiarvoisen tärkeältä opiskelijankin mielestä.
Toisinaan voi olla perusteltua ja järkevääkin, että opettaja käyttää AC:tä esim. pelkän lyhyen 15 min pituisen tallenteen tekemiseen, jota opiskelijat hyödyntävät tehtävien tekemisessä, ohjeissa tai tenttiin lukemisessa.