Varför lära sig svenska? – Miksi opiskella ruotsia?

Akateemisista opinnoista valmistuvien kieli- ja viestintätaitoihin kuuluu riittävä kyky toimia ruotsin kielellä omaan alaansa liittyvissä viestintätilanteissa. Paikanhakuilmoituksista voi helposti havaita, miten erilaisissa työtehtävissä ruotsin kieltä tarvitaan.

Valtionhallinnon piirissä työskenteleviltä, korkeakoulututkinnon suorittaneilta, vaaditaan lain mukaan sellainen ruotsin kielen taito, joka on tarpeen viran hoidon kannalta kaksikielisellä virka-alueella. Ruotsin kielen taidon merkitys on pohjoismaisen integraation myötä entisestään korostunut myös liike-elämässä.

Korkeakouluopiskelijalla on ruotsin kielestä hyötyä myös esimerkiksi tutkiessaan vanhoja asiakirjoja: latinan kielen jälkeen tieteen kielenä oli Suomessa pitkään ruotsi, suomi tuli mukaan vasta 1800-luvun lopulla. Ruotsin kieli ja pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa ovat liittäneet Suomen osaksi Pohjoismaita.

Nordiskt samarbete

Svenska i Finland

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilaki (Språklagen) pyrkii turvaamaan jokaiselle kansalaiselle oikeuden käyttää tuomioistuimessa ja muussa valtion ja kunnan viranomaisessa omaa kieltään. Sen tavoitteena on turvata jokaiselle oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta ja taata yksilön kielellisten oikeuksien toteutuminen.

Noin kuusi prosenttia suomalaisista on ruotsinkielisiä. Maantieteellisesti he sijoittuvat pääasiassa eteläiseen Suomeen ja rannikkoseuduille.

Aktiivisesti toimivat ruotsinkieliset kulttuurilaitokset, kustantamot ja tiedotusvälineet ovat osa suomalaista kulttuuria.