Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op

Miksi opiskelisin kasvatustieteitä?

• Onko tavoitteenasi ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja täydentäminen?
• Kaipaatko uudenlaisia näkökulmia ja teoreettisen ajattelun syventämistä kasvatuksen, koulutuksen, oppimisen sekä opetuksen ilmiöistä?

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot Avoimessa yliopistossa
Kuka voi osallistua opetukseen?
Mitä aineopinnot sisältävät?
Tavoitteena kasvatustieteiden tutkinto?

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot Avoimessa yliopistossa

Avoimessa yliopistossa voi opiskella kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot 25 op ja sivuainelaajuiset aineopinnot 35 op.

Perusopinnoissa (25 op) perehdytään kasvatuksen, koulutuksen, kehittämisen ja oppimisen sekä koko kirjoon lapsuudesta vanhuuteen. Opinnoissa muodostetaan käsitys yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisimmistä tutkimusalueista, -ilmiöistä, -ongelmista ja -kysymyksistä, käsitteistä, teoreettisista perusteista ja tutkimusmenetelmistä ja –tuloksista.

Kasvatustieteiden perusopinnot (25 op) voi opiskella osallistumalla lähiopetukseen ja/tai verkko-opetukseen. Jotkut opintojaksoista voi suorittaa myös kirja- tai verkkotentteinä.

Opiskelun voit aloittaa joustavasti itsellesi sopivana ajankohtana. Perusopinnot 25 op opiskellaan useimmiten 1 lukuvuoden aikana, mutta voit halutessasi kulkea omaa, yksilöllistä opintopolkuasi pitkin - suorittaa opintojaksoja sellaisessa järjestyksessä, joka sinulle parhaiten sopii, hitaammin tai nopeammin. Omaa opintopolkua suunnitellessasi voit halutessasi yhdistää erilaisia opintomuotoja ja opiskella jotkut opintojaksot lähiopintoina, toiset verkko-opintoina ja kirjatenttinä.

Aineopintojen (35 op) tavoitteena on laajentaa kasvatustieteellisen alan asiantuntijuutta. Opinnoissa perehdytään kasvatustieteiden keskeiseen teoreettiseen ja metodologiseen sisältöön ja tärkeimpiin tutkimustuloksiin. Aineopinnot (35 op) antavat valmiuden soveltaa ja arvioida kasvatustieteellisen alan tietoa. Opinnot antavat myös omakohtaisen kokemuksen kasvatustieteellisen alan tutkimustyöstä ja valmiuden seurata alan kehitystä.

Aineopinnot voit aloittaa joustavasti itsellesi sopivana ajankohtana kun olet suorittanut perusopinnot 25 op vähintään arvosanalla 3 ja perusopintojen suorittamisesta ei ole kulunut 10 vuotta. Opinnot opiskellaan pääsääntöisesti lähiopintoina Helsingissä ja muutaman opintojakson voi suorittaa verkko-opintoina. Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op on suunniteltu suoritettavaksi kahdessa vuodessa, mutta ne voi opiskella myös nopeammassa tai hitaammassa tahdissa.

Kuka voi osallistua opetukseen?

Aineopintoihin osallistumisen edellytyksenä on, että täyttää kohdan 1 ja 2 kriteerit:
 1. Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot 25 op on suoritettu seuraavasti:

• kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopintokokonaisuus (25 op) suoritettuna vähintään arvosanalla 3
  tai
• kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopintokokonaisuus (15 ov) suoritettuna hyvin tiedoin

2. Perusopintokokonaisuuden suorituspäivä ei saa olla yli 10 vuotta vanha ensimmäistä aineopintoihin kuuluvaa opintojaksoa aloitettaessa. Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede)  vanhenemissääntöjen mukaan opinnot vanhenevat sen lukuvuoden lopussa, jolloin niiden suorituksesta tulee kuluneeksi 10 vuotta.

Helsingin yliopiston kasvatustiede (varhaiskasvatus)/(luokanopettaja) perusopinnot 25 op vähintään arvosanalla 3 suorittaneet voivat jatkaa kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopintoihin täydentämällä perusopintojaan. Ks. Varhaiskasvatuksen/luokanopettajan täydennysohjeet.

Jos  perusopinnot on suoritettu muussa yliopistossa tai korkeakoulussa:
Jos olet suorittanut kasvatustieteen/aikuiskasvatustieteen perusopintokokonaisuuden muussa korkeakoulussa kuin Helsingin yliopistossa, rekisteröidy kasvatustieteiden aineopintojen opiskelijaksi e-lomakkeella (lomakkeiden käsittely alkaa 31.7.) ja liitä mukaan skannattu todistuksesi tai opintosuoritusotteesi. Lukuvuoden 2015–2016 aikana (31.7.2016 saakka) hyväksytään muualla korkeakouluissa suoritetut kasvatustieteen/aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op sellaisenaan edeltäviksi opinnoiksi, jos täyttää edellä mainitut kriteerit 1 ja 2.

Kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa suorittaneet voivat hyödyntää aineopintoja osaamisensa kehittämiseen ja tietojensa päivittämiseen.

Mitä aineopinnot sisältävät?

 

Sivuainekokonaisuus 35 op

A 1. Yhteiset sisältöopinnot 12 op Kolme opintojaksoa seuraavista: A 1.1. Kasvatusfilosofia 4 op A 1.2. Kasvatussosiologia 4 op A 1.3. Oppimisen teoreettiset perusteet 4 op A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 4 op

A 2. Valinnaiset sisältöopinnot 12 op Kolme valinnaista opintojaksoa seuraavista: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri A 2.1. Koulutuksen hallinto, talous ja suunnittelu 4 op A 2.2. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuuritutkimuksen näkökulmia 4 op A 2.3. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 4 op Opetus ja oppiminen A 2.4. Opetuksen teoria ja käytäntö 4 op A 2.5. Oppiminen yliopistossa 4 op A 2.6. Oppimis- ja motivaatiopsykologia 4 op Oppiminen työelämässä A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 4 op A 2.8. Developmental work research 4 op A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa-arvo 4 op

A 3. Tutkimusmenetelmäopinnot 6 op Toinen seuraavista: A 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote I 6 op A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I 6 op

A 5. Sivuaineopiskelijoiden seminaarityö ja sen tekemistä tukeva seminaari 5 op

 

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op on suunniteltu suoritettavaksi kahdessa vuodessa, mutta ne voi opiskella myös nopeammassa tai hitaammassa tahdissa. Opintojaksot kuitenkin suositellaan suoritettavaksi tietyssä järjestyksessä. Esimerkiksi proseminaariin voi osallistua vasta kun mm. aineopintojen pakolliset jaksot ja tutkimusmenetelmäjakso on suoritettu.

Opinnot kannattaa aloittaa Yhteisten sisältöopintojen (A1.) jaksoilla ja jatkaa sitten tietojen syventämistään Valinnaisiin sisältöopintoihin (A2.) kuuluvilla opintojaksoilla. Ensimmäisenä lukuvuotena kannattaa suorittaa valintansa mukaan kolme Yhteisiin sisältöopintoihin (A1.) kuuluvaa jaksoa sekä 1-2 Valinnaisiin sisältöopintoihin (A2.) kuuluvaa jaksoa. Seuraavaan lukuvuoteen jää Tutkimusmenetelmäjakso (A3.) ja Seminaarityö (A5.) sekä lisäksi mahdolliset puuttuvat Valinnaisiin sisältöopintoihin kuuluvat jakso(t).

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) siirtymäsäännökset siirryttäessä uusiin tutkintovaatimuksiin 2012–2015 (pdf, 6 sivua)

Tavoitteena kasvatustieteiden tutkinto?

Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit suorittaa 60 op (perus- ja aineopinnot) verran kasvatustieteiden opintoja (ks. tutkintorakenne).Avoimessa yliopistossa on myös tarjolla paljon tutkintoon kuuluvia yleisopintoja, esim. Tieteellinen kirjoittaminen ja Puheviestintä. Esimerkkejä Tutkintoa avoimessa yliopistossa ei voi kuitenkaan suorittaa, koska avoimella yliopistolla ei ole oikeutta myöntää tutkintoja.

Kun olet opiskellut Avoimessa yliopistossa tarjolla olevat opintojaksot, voit pyrkiä perustutkinto-opiskelijaksi tiedekuntaan ns. Avoimen väylän kautta. Jo tätä ennen voit hakea valintakokeen kautta, jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon tai muita vaadittavia opintoja.

Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu:

• yleisopinnoista 20 op
• kasvatustieteiden perusopinnoista (25 op)
• kasvatustieteiden aineopinnoista (55 op)
• laajasta sivuainekokonaisuudesta (perus- ja aineopinnot yhdestä oppiaineesta, yht. väh. 60 op)
• vapaasti valittavista opinnoista (pääsääntöisesti 20 op).

Jos kiinnostuit, ota yhteys kasvatustieteiden tuutoriin tai koulutussuunnittelijaan ja kysy lisää!

Mitä kasvatustieteilijä tekee?

Kasvatustieteellinen tutkinto on yleisakateeminen – se valmentaa moniin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Kasvatustieteilijän tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi

• julkishallinnossa: koulutussuunnittelija, koulutussihteeri, amanuenssi, lehtori, opintoasianpäällikkö, sivistys- ja koulutoimenjohtaja, tutkija tai tutkimuspäällikkö
• liiketoimintaorganisaatiossa: henkilöstön kehittäjä, HR-asiantuntija, henkilöstöpäällikkö, liikkeenjohdon konsultti, valmentaja, projektikoordinaattori
• järjestöalalla: järjestösihteeri, asiamies, kehittämispäällikkö, toiminnanjohtaja.