Mikä on kulttuuriperintöä ja kuka sen määrittelee?

Miljoonien turistien kädet rapauttavat muinaisia temppeleitä – pilataanko tässä mittaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä? Entä jos temppeliin pääsy kielletään, tuhotaanko paikallisten turismielinkeino? Mikä oikeastaan on kulttuuriperintöä ja kuka siitä päättää?

Avoimessa yliopistossa alkaa syksyllä 2015 kurssi Kulttuuriperintö ja nykyaika – johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen. Kurssi toteutetaan kaikille avoimena MOOC-verkkokurssina. Kurssilla perehdytään siihen, mitkä asiat ovat kulttuuriperintöä, miksi ne ovat sitä ja miksi niihin suhtaudutaan sellaisena. Kurssilla opitaan myös, miten kulttuuriperintöä tutkitaan.

Kulttuuriperinnön kysymykset ovat ajankohtaisia juuri nyt.
– Muun muassa turismin lisääntyminen ja ISIS:n tuhoamat muinaisjäännökset ovat nostaneet kulttuuriperinnön ajankohtaiseksi mediassa, kurssin opettaja Visa Immonen kertoo.

– Kulttuuriperinnön käsite on lyönyt läpi julkisessa keskustelussa 1990-luvulla. Helsingin yliopistoon kulttuuriperinnön oppiaine tuli vuonna 2012.

Karjalanpiirakoita ja moskeijoita – mitä on suomalainen kulttuuriperintö?

– Kulttuuriperinnöstä tulee monille ensimmäisen mieleen UNESCO:n maailmanperintölista. Se ei kuitenkaan kata läheskään kaikkea kulttuuriperintöä, Immonen toteaa.

– Esimerkiksi karjalanpiirakka on suomalaista kulttuuriperintöä ja jokin perintökoru voi olla jonkun suvun yksityistä kulttuuriperintöä.

– Kohteen ikä ei yksiselitteisesti tee siitä kulttuuriperintöä. Pyramidit ovat monien mielestä itsestään selvästi kulttuuriperintöä, mutta entäpä 80-luvun tietokoneet? Myös suullinen perintö on kulttuuriperintöä, kuten esimerkiksi kalevalainen runonlaulanta. Mutta voisiko eilinen juoru olla kulttuuriperintöä?

– Kulttuuriperinnön käsitteen kautta on hyvä pohtia nykyaikaa ja sitä, miten nykyaika kohtelee menneisyyttä. Mitä arvostamme ja mitä haluamme säilyttää?

– Kun puhutaan suomalaisesta kulttuuriperinnöstä, keskustellaan heti myös siitä, mikä on suomalaista. Uuteen suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluu esimerkiksi Suomen ainoa moskeija, joka on rakennettu 1940-luvulla Järvenpäähän.

Menneisyys on läsnä nykyajassa

Immosen mukaan opinnot sopivat monenlaisille opiskelijoille. Opinnot täydentävät hyvin esimerkiksi arkeologian, folkloristiikan ja kansatieteen opintoja. Opinnot sopivat kuitenkin kaikille, jotka haluavat pohtia sitä, miten menneisyys on läsnä nykyajassa. Kurssin myötä ymmärtää paremmin, mitä kulttuuriperinnöllä esimerkiksi lehtiartikkelissa tarkoitetaan.

Kulttuuriperinnön opinnot eroavat arkeologiasta ja historiasta siinä, että arkeologia ja historia tutkivat sitä, mitä menneisyydessä oikeasti tapahtui. Kulttuuriperinnön tutkijat pohtivat sitä, mikä on ihmisten käsitys menneisyydestä ja mitä nykyihmiset tekevät menneisyydellä.

– Kurssi perustuu opiskelijoiden omiin keskusteluihin ja sen pohtimiseen, mitä kulttuuriperintö omasta mielestä on, Immonen kertoo.

– Tavoitteena on antaa eväät käsitteen laajentamiseen ja analysoimiseen.

Visa Immonen on tällä hetkellä Turun yliopistossa tutkijana ja hän on lähdössä syksyllä Getty-museoon Los Angelesiin tutkimaan keskiaikaisia pyhäinjäännöksiä. Immosen kiinnostuksen kohteet ovat laajoja: Hän julkaisi viime kesänä teoksen ”Kirkkojen ja kartanoiden kätköistä”, jossa perehdytään kultasepäntyöhön Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa. Kohta on tulossa toinen kirja, jossa esitellään Museoviraston historiaa.

• Mitä on kulttuuriperintö? Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=p8BbaTf83MM
• MOOC-kurssin esittely
• Kulttuuriperinnön opiskelukokonaisuus
• Visa Immonen HS:n haastattelussa