Avoimen helmet – näkökulmia Avoimen yliopiston opetuksen kehittämiseen

Keväällä 2014 Avoimen yliopiston opiskelijoita ja opettajia pyydettiin ilmiantamaan hyvä opettaja. Palautteen perusteella koottiin tilaisuus Avoimen helmet, jossa Avoimen yliopiston opettajat kokoontuivat keskustelemaan parhaista opetuksen käytännöistä ja uusista ideoista.

Helmiksi nousivat muun muuassa:

	Asioita ei voi oppia, ellei itse joudu aktiivisesti työstämään niitä. Oikeustieteen termejä voi opetella vaikka Alias-pelin tyylisesti: yksi selittää opiskeltavan asian ydintermejä ja muut arvaavat, mistä on kyse. Opiskelijan itsensä lisäksi myös opettaja saa käsityksen siitä, mitä opiskelijat oikeasti ovat oppineet. – Jaana Paanetoja, työoikeus.
	Kaikki interaktiivisuus ei välttämättä edistä oppimista. Opetuksessa käytettävät pelit tai tehtävät eivät saa olla itseisarvo vaan opiskelijoiden pitää kokea ne mielekkäiksi tavoiksi opiskella. – Jaana Paanetoja, työoikeus.
	Tutkijalle on tärkeää, että tutkimus löytää rajapintoja ja koskettaa ulkomaailmaa. Tähän pitää pyrkiä myös opetuksessa. Opetus ei tapahdu tyhjiössä. Keskusteluja voidaan käydä sosiaalisessa mediassa, jolloin mukaan tulevat muutkin kuin oman kurssin opiskelijat. – Salla Laaksonen, viestintä.
	Antiikin kirjallisuutta ei voi ymmärtää perehtymättä antiikin ajan kulttuuriin. Tekstejä ei pidä lukea alusta loppuun kuten romaania, vaan käyttää hyväkseen esipuheita, loppusanoja ja viitteitä. Meille hyvin vieraaseen kulttuuriin sisään pääsemiseksi voi käyttää hyvin erilaisia keinoja: Analysoida runoja, katsoa draamaesimerkkejä tai kuunnella rekonstruktioita antiikin ajan musiikista. – Livia Hekanaho, yleinen kirjallisuustiede.
	Perinteisessä luento-opetuksessa matematiikan opiskelijat eivät opi toimimaan kuten matematiikan tutkijat: ratkomaan ongelmia yhteistyössä muiden kanssa. Tehostetun kisällioppimisen mallissa käännetään asetelma päälaelleen: opiskelijat saavat ensin tehtäviä, joita tehdään pienissä ryhmissä ohjaajien avustuksella. Sen jälkeen on luento, jolla keskustellaan siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet. Tällöin myös opettaja tietää paremmin, miten opiskelijat oppivat. – Johanna Rämö, matematiikka ja tietojenkäsittelytiede.
	Opiskeluympäristöllä voi tukea oppimista. Matematiikan opiskelijoiden ryhmätyöpöydät ovat itse asiassa tussitauluja, joille voi kirjoittaa suoraan. Pääkäytävällä on iso liitutaulu, johon kaikki voivat kirjoittaa tehtäviä ja omia kysymyksiään. Tuolien sijasta opiskelijat voivatkin istua jumppapalloilla. – Johanna Rämö, matematiikka ja tietojenkäsittelytiede.
	Verkko-opinnoissakin voi tehdä mielenkiintoisia ja oppimista edistäviä ryhmätöitä. Chatin käyttö tehostaa ryhmätöitä huomattavasti verrattuna perinteiseen verkkokeskusteluun. Pienryhmät voivat sopia tapaamisajat chattiin ja tehdä muistiinpanoja yhdessä keskustelun kuluessa. Tapaamisista ja aikatauluista sopiminen on helpompaa, kun kaikki ovat samaan aikaan paikalla. Keskustelut tallentuvat, joten poissa olleet voivat lukea ne jälkikäteen. Chatin käyttöön ottamisen jälkeen innostus ryhmätöihin on kasvanut ja ryhmätöiden laatu on parantunut. – Eeva Voutilainen, ravitsemustiede.