Sukupuolen tutkimuksesta välineitä itsen ja maailman hahmottamiseen

Mitä sukupuoli on ja miten se vaikuttaa käsityksiimme itsestämme ja toisistamme? Sukupuolentutkimuksen opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisimman hyödyllisiä teoreettisia välineitä, joiden avulla hän hahmottaa sukupuolisuuden vaikutusta kulttuurisessa ajattelussa.

Elokuussa 2014 alkaa Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op) -kurssi, joka antaa hyvät lähtökohdat aihealueen pohtimiseen. Osallistujilta ei vaadita aiempia opintoja sukupuolen tutkimuksesta.

Kurssin opettajat Malin Grahn ja Maria Svanström ovat aiemminkin opettaneet yhdessä. He kertovat, että kurssin suunnittelu yhdessä oli hauskaa ja motivoivaa. Eri lähestymistavat tukevat hyvin toisiaan ja kurssin sisältö vastaa hyvin molempien asiantuntemusalueita.

– Toisen opettajan kanssa yhdessä voi kokeilla ihan villejäkin ideoita, Malin ja Maria toteavat.

– Tavoitteemme on, että kun kurssilla käynyt opiskelija kävelee Helsingin keskustassa, hän näkee maailman eri tavalla. Hän osaa esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, miten valokuvia on käsitelty ja miksi. Opetettujen teorioiden on tarkoitus kytkeytyä siihen, miten me hahmotamme maailmaa. Kurssilla ei käsitellä sukupuolta vain abstraktina käsitteenä vaan myös ruumiillisena: liikkumistapoja, eleitä, Malin toteaa.

– Sukupuolen tutkimuksen opinnot liittyvät jokaisen elämään. Sukupuoli vaikuttaa joka tapauksessa siihen, minkälainen kulttuuri ja yhteiskunta on, pohti sitten asiaa tietoisesti tai ei. Opinnoissa on mahdollista pohtia asioita syvällisemmin ja asettaa itsensä poikkeuksellisiin näkökulmiin.

Opiskelijat tekevät kurssin

– Oppiaineena sukupuolen tutkimus on uutta luova, pohditaan miten asioita voisi ajatella radikaalisti toisin. Tutkimus kytkeytyy toisaalta arkipäivään, mutta tuottaa toisaalta uudenlaista ajattelua, Maria kertoo.

Opinnoissa on mahdollisuus haastaa omat vakiintuneet käsityksensä ja toisaalta myös ajatella muiden kanssa yhdessä asioita toisella tavalla.

– Kurssilla yritetään mahdollisimman paljon kytkeä käsitteet ihmisten omiin kokemuksiin ja muihin opintoaloihin, Malin toteaa. Kurssilla keskustellaan paljon. Tarkasteltavat aiheet vaikuttavat meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä, joten niitä ei voi käsitellä yksilöstä irrallaan.

– Jokaisen osallistujan näkemykset ovat tärkeä osa sitä, mikä kurssin sisältö on. Analysoimme yhdessä kuvaesimerkkejä, pohdimme ja luomme parempaa ymmärrystä. Me opettajatkin saamme opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista hyviä näkökulmia itsellemme. Jokainen opiskelija on mukana luomassa kurssia sellaiseksi kuin se on, Malin kertoo.

– Sukupuolen tutkimuksen tavoitteena on kehittää jokaisen omia kriittisen ajattelun taitoja. Opiskelijapalautteessa mainitaankin usein positiivisena asiana, että kurssilla oli paljon keskustelua ja se edisti oppimista. Keskustelu innostaa ja auttaa konkretisoimaan asioita, Malin jatkaa.

Sukupuoli ei ole ainoa määrittävä tekijä

– Kurssilla läpileikkaavana teemana on intersektionaalisuus: Sukupuoli ei ole ainoa asia, joka määrittää meitä, vaan ihmisten elämään vaikuttavat vahvasti myös mm. luokka, etninen tausta, mahdollinen vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen, Maria kertoo.

Malin ottaa esimerkiksi suklaa- ja kahvimainokset: Niissä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla sukupuolisuus ja etnisyys. Vanhoissa Hollywood-elokuvissa taas afrikkalais-amerikkalaisille naisille oli tarjolla lähinnä kaksi roolia: valkoisia lapsia suojeleva mammy-hahmo tai villiä ja turmeltunutta seksuaalisuutta edustava nainen.

– Sukupuolen tutkimusta opiskelevilla on usein aiempia opintoja jostain muusta alasta. Monitieteinen yleisö otetaan kurssilla huomioon. Käsitteet kytketään paitsi ihmisten omiin kokemuksiin myös muihin opintoaloihin. Sukupuolentutkimus on jo lähtökohtaisesti monitieteinen tutkimusala ja sen opiskelu auttaa monen muun aineen opinnoissa. Opinnoista on hyötyä myös työelämässä, Maria kertoo.

Valta ja sukupuoli

Yhtenä teemana kurssilla on vallan ja sukupuolen suhde: vallan ruumiillistuminen, sen esittäminen ja sen symbolit. Myös binaarisen sukupuolijärjestelmän kritiikki on tärkeä osa opintoja: Onko jokin ominaisuus ”luonnollista” naisille tai miehille biologian perusteella, vai onko kyseessä kulttuurin mukanaan tuoma sopimus? Esimerkiksi ”naisellisiksi” mielletyt eleet eivät pohjaudu pelkästään biologiaan.

Malin ja Maria käyttävät molemmat mielellään paljon visuaalista aineistoa opetuksessa. Kurssilla analysoidaan mm. taideteoksia ja videoita. Esimerkiksi Brooklyn Museum of Arts -museon feministisen taiteen digitaalisessa tietokannassa on kiinnostava video vallan ruumiillisuudesta. 

Videossa voi nähdä, miten vartijoiden auktoriteetti murenee samalla kun he riisuvat vaatteensa.

Malin Grahn on tutkijan työn lisäksi myös tanssinopettaja, joten ruumiillisuuteen liittyvät kysymykset ovat hänelle sitäkin kautta läheisiä. Hän valmistui viime vuonna tohtoriksi teoreettisen filosofian oppiaineesta. Väitöskirjassaan hän tutki antiikin filosofian sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsityksiä.

Maria Svanström viimeistelee väitöskirjaa politiikan tutkimukseen. Hän tarkastelee työssään, mitä poliittisia vaikutuksia on sillä, että eri ilmaisumuodot ovat hierarkisessa asemassa toisiinsa (eli verbaalinen muoto on ylempänä suhteessa muihin muotoihin). Hän on myös ajoittain työskennellyt toimittajana STT-Lehtikuvassa yli kymmenen vuoden ajan.