Avoimen yliopiston esittely Ajankohtaista Yhteystiedot

PL 9, 00014 Helsingin yliopisto
Yhteystiedot

Opiskelijaneuvonta
Ota yhteyttä

Tenttipalvelu
Ota yhteyttä

Muut yhteystiedot
Henkilöstö
Yhteistyöoppilaitokset

Otteita verkosta

  • Millä tavalla internetin käyttöä voi tutkia?
  • Ovatko vanhat, esimerkiksi tekstianalyysin menetelmät yhä käyttökelpoisia?
  • Entä mitä tutkijan tulisi osata ottaa huomioon, kun hän kerää tutkimusaineistoa verkosta?
Otteita verkosta. Kuva: www.vastapaino.fi

Otteita verkosta on ensimmäinen suomenkielinen menetelmäopas verkkotutkimusta tekeville, niin ammattitutkijoille kuin opinnäytteiden laatijoille. Kirjoittajina on tutkimusmenetelmien asiantuntijoita eri yliopistoista.

Teoksessa käsitellään muun muassa verkkotutkimuksen metodologisia, eettisiä ja kulttuurisia lähtökohtia, verkkokyselyiden tekemistä, verkkokeskustelujen ja -yhteisöjen sekä verkon historian ja suurten datamassojen tutkimista.

Tekijöiden joukossa on useita Avoimen yliopiston opettajia. Salli Hakala kertoo artikkelissaan verkkokeskustelun sisällön erittelystä kriisitutkimuksessa. Artikkelissa esitellään, miten Kaakkois-Aasian tsunamin sekä Nokian kaupungin vesikriisin viestinnän tutkimuksessa eriteltiin määrällisesti laajaa verkkokeskusteluaineistoa. Siinä myös pohditaan, millaisia metodologisia valintoja ja ongelmakohtia menetelmän käyttämiseen liittyy.

Kaikki data ei ole verkossa

Myös Avoimessa yliopistossa opettavat viestinnän tutkijat Salla-Maaria Laaksonen, Janne Matikainen ja Minttu Tikka pohtivat artikkelissaan verkon käyttämistä tutkimuskohteiden keräämiseen. Verkon tarjoama materiaali luo helposti harhan siitä, että kaikki maailman data on helposti saatavilla ja mitä tahansa voi tallentaa ja saada helposti.

Kuitenkaan kaikki data ei ole verkossa eikä kaikkeen pääse käsiksi verkon kautta. Tutkijoiden ei pidä sokaistua ja käyttää vain helposti saatavia lähteitä.

Laaksosen, Matikaisen ja Tikan mukaan sosiaalinen media on tutkimuksen tekemisen konteksti, ei niinkään tieteellinen käsite. Tutkijan on tärkeä pitää mielessä, mikä on markkinointipuhetta ja mikä sopii tutkimuskäyttöön (esimerkiksi käsite sosiaalinen media on tullut liike-elämän puolelta). Tutkijan on tärkeää seurata puhetapoja ja sosiaalista mediaa, mutta muistaa myös asemoida itsensä suhteessa niihin.

Verkko ei tarjoa oikotietä tutkimuksen tekemiseen

Laaksosen, Matikaisen ja Tikan mukaan tutkijan pitää miettiä kontekstin merkitys uudelleen. Jos tallentaa Facebookista materiaalia, pitäisikö itse asiassa tallentaa myös tykkäykset ja kuvat? Pelkkä tekstianalyysi ei enää riitä.

Tutkijan pitää tutustua verkkoyhteisön ympäristöön ja käyttökulttuuriin (esimerkiksi mitä lyhenteitä käytetään, minkälaisia tapoja ilmaista asioita on). Liian suurten yleistysten tekemistä on niin ikään syytä välttää: sosiaalinen media on muutakin kuin Facebook.

Verkko on tuonut uusia työvälineitä, mutta tieteen tekemisen tapa – tiedon muodostukseen liittyvät kysymykset – ei ole muuttunut. Verkko ei tarjoa oikotietä tutkimuksen tekemiseen.

Uusia metodeja ei välttämättä tarvita, mutta vanhoja menetelmiä kannattaa tarkastella kriittisesti ja ehkä yhdistää niitä uusilla tavoilla.

Osa tekijöistä esitteli artikkeleitaan kirjan julkistamistilaisuudessa. Esitykset voi katsoa kokonaisuudessaan videotallenteina.

Avoimen yliopiston viestinnän opinnot kesällä 2013 (pdf, 2 s, 286 kt))
Otteita verkosta -kirjan julkistamistilaisuuden tallenne
Kirjan tiedot kustantajan sivulla
Lisää vinkkejä ja keskustelua on tulossa kirjan omille verkkosivuille: www.otteitaverkosta.fi