Sosiaaliset suhteet lasten onnen avain

Lotta Uusitalo-Malmivaara. Kuva: Linda Tammisto

Uskomus siitä, että kaikki nykylapset haluavat olla kuuluisia ei tutkimustiedon valossa pidäkään paikkaansa. Avoimen yliopiston erityispedagogiikan lehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara selvitti tutkimuksessaan suomalaislasten onnellisuutta ala- ja yläkouluikäisinä. Tutkimuksessa nousi esille myös eroja tyttöjen ja poikien onnellisuudessa sekä siinä, mikä heidät tekee onnellisiksi.

Lotta Uusitalo-Malmivaara on tutkinut yhdessä Avoimen yliopiston lehtorin Juhani E. Lehdon kanssa lasten ja nuorten onnellisuutta. Tutkijat aloittivat vuonna 2009 keräämällä laajan aineiston kuudesluokkalaisista. Tutkimuksessa lapset valitsivat listasta tekijöitä, jotka lisäisivät heidän onnellisuuttaan. Tutkimus toistettiin kolme vuotta myöhemmin vastaajien ollessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Toisella kierroksella mukaan saatiin puolet vastaajista ja heille esitettiin jälleen samat kysymykset.

Nuorten onnellisuus laskee yläkouluiässä

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä yleinen että kouluonnellisuus olivat yläkouluun siirtymisen jälkeen laskeneet. Tulos oli odotusten mukainen, kertoo Uusitalo-Malmivaara. Onnellisuuden laskuun vaikuttavat monet fysiologiset ja psykologiset seikat sekä sosiaaliset suhteet.

Tyttöjen onnellisuus oli laskenut jyrkemmin kuin poikien. Uusitalo-Malmivaaran mukaan tämäkin tulos oli odotettu: yläkouluikäisillä tytöillä on kovia paineita muun muassa sekä ulkonäön että koulumenestyksen suhteen. Lisäksi masennusoireita ja uupumusta esiintyy tytöillä tässä vaiheessa enemmän kuin pojilla.

Uusitalo-Malmivaara kertoo, että hän halusi tutkimuksessaan selvittää niitä asioita, jotka tekevät lapset ja nuoret onnellisiksi. Tutkimus on keskittynyt ns. positiiviseen psykologiaan, jonka perusperiaatteen mukaan voidakseen hyvin ihminen tarvitsee muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. Asiaa voisi verrata terveydenhoidon ja sairaanhoidon suhteeseen: terveyttä kannattaa vaalia muutenkin kuin keskittymällä hoitamaan sairauksia.

Vahvuudet esiin ongelmiin keskittymisen sijaan

Positiivinen psykologia on Uusitalo-Malmivaaran mukaan keskeistä erityispedagogiikassa, sillä erityispedagogiikan lähtökohtana on yleensä häiriöiden etsiminen ja parantaminen. Kun etsitäänkin vahvuuksia, löydetään uusi tapa auttaa lapsia ja nuoria tuntemaan olonsa paremmaksi sekä suoriutumaan paremmin koulunkäynnistä.

Positiivinen psykologia ei kuitenkaan tällä hetkellä Uusitalo-Malmivaaran mukaan näy lainsäädännössä tai pedagogisissa asiakirjoissa. Esimerkiksi opetushallituksen mallilomakkeissa ei ole yhtään kohtaa, missä kysytään lapsen vahvuuksia vaan keskitytään vain heikkouksien tukemiseen. Monissa kunnissa vahvuudet on jo mainittu omana kohtanaan asiakirjoissa.

Jos perhettä ei mainita, kaikki on hyvin

Tutkimukseen osallistuneet kuudesluokkalaiset vastasivat, että eniten onnellisuutta lisäisi parempi koulumenestys (tytöillä vielä merkittävämmin). Vähiten kannatusta sai kuuluisaksi tuleminen. Yhdeksännellä luokalla koulumenestys oli yhä korostuneempi; yli 60 % vastaajista otaksui, että onnellisuus olisi kasvanut paremmin koulumenestyksen myötä. Seuraavaksi eniten toivottiin rahaa, sen jälkeen enemmän vapaa-aikaa. Kuuluisaksi tulemista ei edelleenkään pidetty tärkeänä.

Kun vastaajilta kysyttiin avokysymyksellä, mitkä olivat syynä alakoulun ja yläkoulun välisiin onnellisuuden eroihin, yli puolet vastauksista käsitteli sosiaalisia suhteita (oli saatu uusi ystävä, seurustelukumppani, ystävä oli muuttanut pois). Perheasioita mainittiin vain hyvin harvoin ja jos ne mainittiin, kyseessä oli jokin erityisen raskas kokemus (esimerkiksi perheenjäsen oli kuollut). Niillä, joiden yleinen onnellisuus oli vähäisintä, oli yleensä ongelmia sosiaalisissa suhteissa.

Uusitalo-Malmivaaran mukaan näyttää siis siltä, että lapset ja nuoret luulevat koulumenestyksen lisäävän onnellisuutta, mutta varsinaisesti onnellisuus näyttää eniten riippuvan hyvistä sosiaalisista suhteista.

– Perheasiat mainittiin yleensä vain silloin, jos perheessä oli isoja ongelmia. Tämä ei suinkaan tarkoita, että suomalaislapset eivät arvostaisi perhettä onnellisuuden lähteinä. Monilla suomalaislapsilla asiat ovat niin hyvin, että oman perheen merkitystä ei tule edes mieleen mainita.

Myös se, että rahaa toivotaan lisää, kertoo Uusitalo-Malmivaaran mukaan turvallisesta taustasta.

– Jos perusasiat ovat hyvin, ainoa mikä enää lisäisi onnellisuutta on raha. Rahasta unelmoiminen ei kerro niinkään lasten materialistisuudesta tai kiittämättömyydestä, vaan siitä, että muut asiat ovat hyvin.

Tytöillä paineita menestyä koulussa

Tutkimuksen mukaan yhdeksännen luokan tyttöjen kouluonnellisuus putosi selvästi enemmän kuin poikien. Tutkimuksessa jaettiin nuoret kahteen ryhmään sen mukaan oliko kouluaineiden keskiarvo enemmän kuin 8,6 vai vähemmän. Tytöt, joiden keskiarvo oli yli 8,6, olivat onnellisempia kuin tämän alle jäänyt ryhmä, pojilla taas ero on päinvastainen (joskin tämä ero ei ole tilastollisesti merkittävä). Uusitalo-Malmivaaran mukaan ero johtuu siitä, että pojilla koulumenestys ei ole samalla tavalla arvostettua.

– Tytöillä on todella paineita menestyä koulussa ja tämän lisäksi ulkonäköpaineita. Jäin miettimään kasvatetaanko tytöt edelleen siihen, että tyttöjen on pakko menestyä koulussa pärjätäkseen elämässä, mutta pojat voivat pärjätä muutenkin? Kuitenkin tytöilläkin paljon riippuu sinnikkyydestä ja tahdosta.

Kaikki tutkimuksessa käytetyt mittarit ovat kansainvälisiä ja se aiheutti Uusitalo-Malmivaaran mukaan välillä hankalia tilanteita.

– Suomalaiseen kulttuuriin ei kerta kaikkiaan kuulu sanoa, että viihtyy koulussa. Jos lapsilta kysyy, viihdytkö koulussa, vastaus on varmasti melkein aina ei. Muotoilimmekin väittämän ”I wanted to come to school today” muotoon ”Kouluun oli ihan okei tulla tänään”.

Vahvuusmittarista uusi apuväline koulutyöhön

Uusitalo-Malmivaaran mielestä olisi tärkeää löytää uusia työvälineitä, joilla saisi esiin lasten ja nuorten vahvuuksia. Vahvuuksia voisi käyttää hyväksi lapsen tukemiseen sen sijaan, että etsitään aina vain ongelmia ja keskitytään niiden korjaamiseen.

Yksi työväline vahvuuksien löytämiseen on Pennsylvanian yliopiston Via Character Institute -tutkimuslaitoksen verkkosivuilta löytyvä strength measure -mittari. Mittaria käännetään parhaillaan suomeksi. Videossa Uusitalo-Malmivaara kertoo mittarista ja sen käännöstyöstä.